"Oppilaanohjaus vähentää keskeyttämisiä"


Kansanedustaja Tatja Karvonen uskoo, että oppilaanohjausta kehittämällä ja yksilöllistämällä vähennetään ammatillisen koulutuksen keskeyttämislukuja.

Karvonen on tehnyt eduskunnassa toimenpidealoitteen peruskoulun oppilaanohjauksen kehittämisestä.

Karvosen mukaan 10 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kertoo olevansa omalla alallaan ja kolmasosa on epävarma. Peräti yli puolet kertoo, etteivät he ole omalla alallaan.

- Ei siis ole yllättävää, että ammatillisen koulutuksen keskeyttämisluvut ovat korkealla.

Opetushallituksen arvion mukaan 20 prosenttia peruskoulun oppilaista ei ollut lainkaan saanut henkilökohtaista oppilaanohjausta. Lisäksi oppilaanohjaus painottuu erittäin paljon viimeiseen kouluvuoteen. Karvosen mielestä oppilaan kannalta on tärkeä luoda tulevasta jatkovalinnasta pitkäaikainen prosessi, jossa ratkaisut kypsyvät viimeisen vuoden kuluessa.

(joulukuu 2006)

Rohkeutta opettajankoulutuksen kehittämiseen


Kansanedustaja Tatja Karvonen (kesk.) ehdottaa luotavaksi peruskouluopettajan tutkintoa, joka antaisi kelpoisuuden opettaa kaikilla peruskoulun luokka-asteilla.

Karvosen mukaan opettajankoulutuksen kehittämiseen kaivataan rohkeutta ja uudistusmielisyyttä.

- Ala- ja yläasteen hallinnollinen raja on jo poistunut, mutta opettajakoulutus on pysynyt liian jäykästi luokanopettaja- ja aineenopettajajärjestelmässä. Ikäluokkien pienentyessä ja yhtenäisten peruskoulujen yleistyessä kasvaa tarve opettajiin, jotka ovat kelpoisia opettamaan vuosiluokilla 1-9.

Karvonen kiittelee esikarsintapisteiden poistamista opettajankoulutuksen oppilasvalinnoista. Hänen mukaansa valintauudistus on odotettu ja vastaa opettajan työn uusiin haasteisiin. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrän kasvu, integraatio, maahanmuuttajaopetus sekä sosiaalisten ongelmien lisääntyminen kouluissa vaativat opettajilta laaja-alaisempaa osaamista ja moniammatillisuutta.

- Osaavalla opettajalla on muutakin kuin hyvä lukupää. Hän on mm. motivoitunut, sitoutunut ja vuorovaikutustaitoinen. Opettajan työnkuva on laaja ja monipuolinen. Valintakriteereissä aiemmalle opintomenestykselle annettu painoarvo on syrjinyt osaa opettajaksi sopivista hakijoista, Rovaniemellä puhunut Karvonen totesi.

(joulukuu 2006)

Kokoomus liitossa Greenpeacen kanssa?


Kansanedustaja Tatja Karvonen (kesk.) on haastanut vihreiden kansanedustajan Oras Tynkkysen ja rovaniemeläisen kansanedustajaehdokkaan Timo Törmäsen metsäretkelle Savukoskelle.

- Siellä heillä on tilaisuus kertoa kuntalaisille paikan päällä, miksi vihreät ovat asettuneet vastustamaan Savukosken hakkuita. Samalla Tynkkysellä on tilaisuus tutustua paikallisiin oloihin, kuten metsäautoteihin, joiden rakentamisen tukemista hän on vastustanut. Ehkä silloin hänellekin selviää, että tiet ovat tarpeellisia paljon muuhunkin kuin puunajoon, Karvonen sanoo.

Karvonen vaatii talousmetsiin sijoittuvien hakkuiden turvaamista muun muassa Kemijärven sellutehtaan puuntarpeen nimissä.

- Vihreät ovat metsäasioissa Greenpeacen linjoilla. Ihmetellä täytyy, miten kokoomus pystyy olemaan Lapissa vaaliliitossa heidän kanssaan.

(joulukuu 2006)

Harjoittelukoulut pidettävä valtiolla


Kansanedustaja Tatja Karvosen mielestä Lapin yliopiston harjoittelukoulun on jatkossakin säilyttävä valtiolla. Karvonen sanoo, että kunnille ei saa enää sälyttää uusia tehtäviä.

Opetusministeriössä on parhaillaan käynnissä selvitystyö yliopistojen opettajakoulutukseen kuuluvan ohjatun harjoittelun kehittämisestä, ja harjoittelun toteuttamista osana kunnan koulutointa.

- Lapin yliopistossa tehdään hyvää työtä sen eteen, että Lapin kunnat saavat päteviä ja hyviä luokanopettajia. Kasvatustieteiden tiedekunta ja harjoittelukoulu ovat kehittäneet opettajaksi opiskelevien opetusharjoittelua vastaamaan ajan haasteiseen. Erinomaisena asiana Lapin yliopistossa on joka vuosi toteutettu kenttäharjoittelu, joka tehdään kunnan kouluissa.

Karvosen mukaan tulevaisuudessakin pitää huolehtia, että kaikki harjoittelukoulut säilyvät valtion kouluina. Näin voidaan pitkäjänteisesti kehittää opettajankoulutusta yhdessä kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa.

Karvonen vaatii harjoittelukouluihin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden siirtopäätöksiin samanlaista korotusta kuin kuntien kouluihin. Maahanmuuttajien, erityisoppilaiden ja vammaisoppilaiden opetuksen lisäkustannusten rahoitusongelmat ovat Karvosen mukaan johtaneet siihen, että harjoittelukouluissa erityisoppilaita on vajaa yksi prosentti, kun heitä muissa kouluissa on keskimäärin kuusi prosenttia.

(joulukuu 2006)

Asiat likasankojournalismin jaloissa


Kansanedustaja Tatja Karvosen mielestä roskasankojournalismi on nostanut huolestuttavan paljon päätään etenkin iltapäivälehdistössä.

- Lehdet ovat kiinnostuneet enemmän roska-astioiden sisällöstä, poliitikkojen henkilösuhteista ja vapaa-ajanvietosta kuin erilaisista asiakysymyksistä. Joku raja poliitikon yksityisyydelläkin pitää olla. Kun lehti saapuu tiirailemaan poliitikon tekemisiä hänen oman kotinsa alueelle, niin silloin raja on ylitetty, Karvonen arvioi avatessaan Rovaniemellä Keskustan 100-vuotisjuhliin kuuluvan näyttelyn, johon on koottu puolueeseen liittyviä pilapiirroksia.

Päätöksenteon avoimuudessa ja poliittisessa keskustelussa Karvonen näkee parantamisen varaa.

- Monesti kansalaisten kannalta isojakin asioita viedään eteenpäin läpihuutojuttuina ilman suurtakaan keskustelua. Pienemmistä asioista ja monesti varsin toisarvoisista kysymyksistä sitten taitetaan peistä pitkään ja hartaasti.

Karvonen arvioi, että paremman tiedottamisen ja poliittisen keskustelun avulla voidaan parantaa ihmisten kiinnostusta politiikkaan.

(joulukuu 2006)

Kokoomuksen unilukkari talviunilla


Kansanedustaja Tatja Karvonen epäilee kokoomuksen unilukkarin olevan parhaillaan talviunilla. Karvonen toteaa kokoomuksen aloitteesta tehtyyn välikysymykseen naisten asemasta työelämässä, että kokoomus istui 16 vuotta hallituksessa, mutta puolue ei ole innostunut tasa-arvokysymyksistä.

- Kuinka uskottavaa kokoomuksen politiikka on, kun se nyt kolme kuukautta ennen vaaleja ottaa asian esille. Joku moraali politiikan teossakin pitää olla.

Karvosen mukaan naisten asemaa työelämässä ei voida korjata pelkästään lainsäädännöllä, vaan muutoksia tarvitaan edelleen myös asenteissa. Karvosen mielestä asennemuutosta on tapahduttava myös työntekijäjärjestöjen sisällä. Keskusjärjestöjen 55 hallituspaikasta vain yhdeksän on naisilla.

- Naisten on aika vaatia parempaa palkkaa. Naisten palkka euro on tälläkin hetkellä vain noin 83 senttiä, Karvonen muistuttaa.

Karvosen mukaan Vanhasen hallituksen yrittäjyysohjelma on huomioinut hyvin naisyrittäjyyden. Tästä esimerkkinä on vanhemmuuden kustannusten jakaminen. Karvonen muistuttaa myös, että vuosi sitten voimaan tullut tasa-arvolaki edellyttää tasa-arvosuunnitelman tekemistä yli 30 henkilön työpaikoilla.

Karvonen pitää myönteisenä sitä, että Rovaniemellä on hyväksytty ensi vuoden talousarvioon palkkaohjelma, jolla korjataan palkkaeroja. Tämä saatiin Karvosen mukaan budjettiin keskustalaisten naisten ansiosta.

(marraskuu 2006)

Rovaniemelle lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma


Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Tatja Karvonen esittää, että Rovaniemelle laaditaan lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma. Karvonen on tehnyt ohjelman laatimisesta valtuustoaloitteen.

Karvosen mukaan lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma on valmiina yli 100 kunnassa. Ohjelmat ovat edistäneet kunnan eri sektorien yhteistyötä. Ohjelma parantaa yhteistyötä seurakunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Lisäksi ohjelmalla on merkitystä kunnan suunnittelussa ja päätöksenteossa

- Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma vahvistaa myös lastensuojelun toimintaedellytyksiä kunnassa. Riskioloissa elävien lasten ja nuorten elinolojen parantamiseksi on ohjelman laatineissa kunnissa selvästi enemmän kehittämissuunnitelmia ja -hankkeita. Ohjelma lisää lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraamista ja suunnitelmallisuutta, sanoo Karvonen.

(marraskuu 2006)

Inarin kalanviljelylaitosta laajennettava


Kansanedustaja Tatja Karvonen esittää toimenpidealoitteessaan, että maa- ja metsätalousministeriö ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin Inarin kalanviljelylaitoksen laajentamiseksi.

Laajentaminen on tullut ajankohtaiseksi, kun Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on ilmoittanut lakkauttavansa Sarmijärven kalanviljelylaitoksen vuoden 2008 aikana.

Tämän johdosta Inarin kalanviljelylaitosta pitää laajentaa siten, että kaikki Inarijärven kalanhoitovelvoitteen tarvitsemat poikaset ja mäti voidaan tuottaa Inarissa, sanoo Karvonen.

Karvosen muistuttaa, että asetuksen perusteella elävien kalojen ja desinfioimattoman mädin siirtäminen muualta Suomesta Paatsjoen vesistöalueelle on kielletty kala- ja loistautien riskin vuoksi.

Karvosen mukaan velvoiteistutukset ovat viime vuosina tuottaneet Inarijärvellä hyvää tulosta erityisesti taimenen ja isonieriän osalta. Kalastusmatkailu ja ammattikalastus järvellä ovat lisääntyneet.

- Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvitysten mukaan kotitarvekalastusta harrastaa Inarijärvellä noin tuhat ruokakuntaa eli noin puolet inarilaisista talouksista. Sarmijärven laitoksen lopettaminen ei saa vaarantaa, eikä aiheuttaa muutoksia Inarijärven velvoitehoitoon, sanoo Karvonen.

(marraskuu 2006)

Kalantutkimusta lisättävä altailla


Kansanedustaja Tatja Karvonen esittää lisäresursseja Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden kalantutkimukseen ja kalataloudelliseen seurantaan. Karvonen on jättänyt asiasta aloitteen maa- ja metsätalousministeriöön.

- Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä pyydetään kalaa vuosittain noin 150 tonnia. Alueella työskentelee yli 30 ammattikalastajaa. Merkittävää on, että suurin osa saaliista jalostetaan, ja se menee lähinnä pääkaupunkiseudulle. Yksityiset ja Sodankylän kunta ovat investoineet kalasatamiin ja kalankäsittelylaitoksiin merkittävällä tavalla, sanoo Karvonen.

Karvosen mielestä tekojärvien kalataloudellinen merkitys kunnille ja koko Lapille on suuri, mutta tutkimustoimintaan käytetyt resurssit ovat liian pienet.

(marraskuu 2006)

Karvonen esittää vuorotteluvapaan vakinaistamista


Kansanedustaja Tatja Karvonen (kesk.) esittää vuorotteluvapaalain vakinaistamista eduskunnassa jättämässään toimenpidealoitteessa. Nykyinen laki vuorotteluvapaasta on voimassa ensi vuoden loppuun saakka. Vuorotteluvapaan voi kuitenkin pitää nykykäytännön mukaan vuoden 2008 loppuun mennessä, kunhan vuorottelusopimus on tehty ensi vuonna.

- Kymmenen vuoden ajan kokeiltu vuorotteluvapaajärjestelmä on osoittautunut toimivaksi. Jo 112 000 suomalaista on lain turvin päässyt irtautumaan työelämästä pisimmillään vuoden ajaksi. Samalla vastaava määrä ihmisiä on saanut ainakin määräaikaisen työpaikan, perustelee Karvonen tekemäänsä aloitetta.

Karvosen mukaan viime vuosina etenkin 50-55-vuotiaat naiset ovat hakeutuneet vuorotteluvapaalle. Tälläkin hetkellä vuorotteluvapaalla on yli 6 000 suomalaista.

- Vuorotteluvapaalla olleet ihmiset kertovat lähes aina vain myönteistä omasta vuorotteluvapaa-ajastaan. He ovat onnistuneet lataamaan akkuja, saaneet levättyä, opiskeltua ja palaneet töihin uudella innolla, kertoo Karvonen.

Vuorotteluvapaan vähimmäiskesto on 90 ja enimmäiskesto 359 kalenteripäivää. Vapaalle jäävän työntekijän tilalle palkataan aina työtön työntekijä.

(lokakuu 2006)

Valtion pidettävä lupauksensa UK-puistosta


Kansanedustaja Tatja Karvonen (kesk.) on tyytymätön valtionvarainministeri Ulla-Maj Wideroosin vastaukseen Urho Kekkosen kansallispuiston metsäverokompensaation maksamisesta erillisellä budjettirahalla.

- Rahan saaminen budjettiin on aina vaikea ja arvaamaton kysymys. Lisäksi vastauksessa ei todeta sitä, että kunnat eivät saa enää metsäverokorvausta alkuperäisen suuruisena. Rahat on maksettava verojen muodossa, kuten aiemmin on sovittu ja alkuperäisen suuruisina. Valtion on pidettävä kiinni omista lupauksistaan, sanoo Karvonen.

Ministeri Wideroos on esittänyt kantansa vastatessaan Karvosen kirjallisen kysymykseen asiasta. Nyt Karvonen uudistaa vaatimuksensa toimenpidealoitteessaan. Hän vaatii valtiovarainministeriötä ryhtymään toimenpiteisiin Urho Kekkosen kansallispuiston alueella olevien kuntien Inarin, Sodankylän ja Savukosken metsäverokorvauksen korottamiseksi oikeanmukaiselle tasolle.

Karvonen muistuttaa, että kansallispuiston tärkein perustamisvaihtoehto oli, että valtio korvaa kunnille luonnonsuojelun aiheuttamat menetykset. Asiasta sovittiin muuttamalla luonnonsuojelulakia niin, että korvaukset maksetaan kunnille alueen metsäveroperusteiden mukaan. Myöhemmin korvaus maksettiin osana yhteisöverotusta. Yhteisöveron kuntaosuuksien muuttaminen on johtanut siihen, etteivät kunnat enää saa verokorvausta alkuperäisenä.

(lokakuu 2006)

Huovisen piileskelyn loputtava


Kansanedustaja Tatja Karvonen (kesk.) vaatii liikenneministeri Susanna Huoviselta päätöksiä Kemijärven junaliikenteelle korvamerkityn rahan käytöstä ja työryhmän perustamisesta selvittämään pohjoisen liikennettä.

- Ministeri Huoviseen on oltu useammalta taholta yhteydessä Kemijärven makuuvaunuliikennerahojen käytöstä ja työryhmän perustamisesta. Ministeri ei ole kuitenkaan reagoinut asiaan millään tavalla, sanoo Karvonen.

Karvosen mukaan asia on otettava koko hallituksen käsittelyyn, ellei Huovinen ryhdistäydy asian suhteen.

- Vaikka ensi vuoden budjettia ei ole eduskunnassa vielä hyväksytty, niin on selvää, että Kemijärven liikenne tulee saamaan vähintään hallituksen esittämän 450 000 euron korvamerkityn rahan. Toivon, että ministeri kertoo, miten rahat käytetään, ja miten Kemijärven makuuvaunuliikenne saadaan jatkumaan. Draamaa Kemijärven junaliikenteen ympärillä on näytelty aivan liian pitkään. Nyt on tekojen aika, koska poliittiset linjaukset makuuvaunuliikenteen jatkolle ovat täysin selvät.

(lokakuu 2006)

Ruoan alv-alennus heti valmisteluun


Kansanedustaja Tatja Karvosen (kesk.) mielestä ruoan arvonlisäverotuksen alentaminen on saatava heti ennakkovalmisteluun eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa.

- Näin uusi eduskunta voi ensi töikseen ottaa asian käsittelyyn ja veroale saadaan voimaan jo ensi kesänä, sanoo Karvonen.

Karvosen mukaan ruoan arvonlisäverotuksen alentamisella 17 prosentista 12 prosenttiin on viimeaikaisten tutkimusten mukaan kiistatta myönteiset vaikutukset.

- Elintarvikkeiden alv-ale vaikuttaa paljon tasaisemmin eri tuloluokkiin kuin tuloveron alentaminen. Suhteellisesti eniten ruoan hintojen alenemisesta hyötyvät pienituloiset. Kokoomuksen nihkeä suhtautuminen veronalennukseen tuntuu erikoiselta, koska puolue vaati välikysymyksellä parannuksia eläkeläisten oloihin. Ruoan hinnan aleneminen hyödyntää nimenomaan eniten eläkeläisiä ja opiskelijoita, toteaa Karvonen.

Karvonen muistuttaa sekä Valtiontaloudellinen tutkimuskeskus että Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus ovat saaneet ruoan alv-alennuksesta lähes yhtenevän tutkimustuloksen. Veroale laskisi ruoan hintaa noin 3, 5 prosenttia ja parantaisi työllisyyttä 6 200 henkilötyövuoden verran.

Karvonen uskoo ruoan arvonlisäverotuksen alentamisen 17 prosentista 12 prosenttiin lisäävän myös lähiruoan käyttöä.

(lokakuu 2006)

Kouluerimielisyyksiin neuvontaa


Kansanedustaja Tatja Karvonen haluaa neuvontaa ja ohjausta kouluun ja lasten oikeuksiin liittyvissä paikallisissa erimielisyyksissä. Karvonen esittää opetusministeriön tutkittavaksi, voitaisiinko tällainen neuvonta- ja sovittelutyö ottaa lääninhallitusten tehtäväksi.

- Vanhemmilla ei ole aina mahdollisuutta, eikä tietoa siitä, miten kouluasioille voidaan vaatia uutta käsittelyä tai oikaisuvaatimusta, Karvonen huomauttaa.

- Kunnilla ei ole kouluasioissa sosiaali- ja potilasasiamiehen kaltaista neuvojaa tai ohjeiden antajaa. Lapsiasiainvaltuutettu ei selvitä yksittäisiä tapauksia. Tämän vuoksi on saatava toimiva järjestelmä, jotta perheet voisivat saada asianmukaista ja puolueetonta tietoa.

Karvosen mukaan nykyään esiintyy paljon kouluja ja opetusjärjestelyjä koskevia erimielisyyksiä, joita kaikkia ei kyetä ratkaisemaan koulun sisällä.

(lokakuu 2006)

Lisää naisia ay-liikkeen johtoon


Kansanedustaja Tatja Karvosen mielestä naisten edustus ammattiyhdistysliikkeen johdossa on liian alhainen.

Tehyn tasa-arvopäivän tilaisuudessa Rovaniemellä puhunut Karvonen on laskenut, että Akavan, STTK:n ja SAK:n yhteensä 55 hallituspaikalla vain kahdeksalla istuu nainen.

- Olisikohan hallituksen vaadittava seuraavissa tulopoliittisissa neuvotteluissa työmarkkinajärjestöiltä välittömiä toimia siihen, että naisten osuus heidän hallituksissaan nousisi nykyisestä noin 14,5 prosentista aina 40 prosenttiin saakka, kysyy Karvonen.

- En haluaisi ajatella niin, että vain naisten osuuden kasvattaminen työmarkkinajärjestöissä olisi avain naisten palkkatasa-arvon saavuttamiseen. Naiset ovat kuitenkin aliedustettuina työmarkkina-asioita päätettäessä.

Karvosen mielestä naisten on nyt aika vaatia parempaa palkkaa, jotta palkkatasa-arvo kyettäisiin Suomessa vihdoinkin saavuttamaan. Samalla työelämään joustoja on lisättävä, jotta etenkin lapsiperheiden asema huomioidaan paremmin.

(syyskuu 2006)

Rovajärven monikäyttö turvattava


Kansanedustaja Tatja Karvosen mielestä Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen monikäyttö on varmistettava, kun puolustusministeriön vetämä työryhmä kaavailee alueesta kansainvälistä harjoitusaluetta.

Karvonen toteaa, että jo nyt alueen maanomistajat ovat erittäin tyytymättömiä oikeuteen käyttää omistamiaan maitaan. Esimerkiksi rakennustoiminta alueella on kielletty.

- Mikäli alueelle suunnitellaan kansainvälisiä yhteisharjoituksia, niin on huolehdittava maanomistajien oikeuksista sekä alueen monikäytöstä, Karvonen vaatii ja sanoo, että aluetta ei voida kehittää pelkästään puolustusministeriön ehdoilla.

- Asiassa on kuultava maanomistajien lisäksi myös paliskuntaa, kalastusaluetta, kuntia, metsähallitusta, matkailuelinkeinon harjoittajia ja muita alueen maankäyttöön liittyviä tahoja.

Karvosen aloitteesta Rovajärven ampualueen monikäyttöä varten on perustettu yhteistyöryhmä, jonka ensimmäinen kokous on lokakuun alussa.

(lokakuu 2006)

Rajatyöntekijät väliinputoajina


Kansanedustaja Tatja Karvonen (kesk.) haluaa parantaa Länsi-Lapissa asuvien ns. rajatyöntekijöiden asemaa. Karvonen on tehnyt eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa hän ehdottaa hallitukselle toimenpiteitä rajatyöntekijöiden sosiaaliturvaan liittyvät epäkohtien ja ongelmien poistamiseksi. Hän haluaa myös yhtenäistää eri viranomaisten kesken käsitteen rajatyöntekijästä.

Länsi-Lapista useat ihmiset käyvät töissä Ruotsissa ja jonkin verran Norjassa, mutta heidän kotinsa on Suomen puolella.

- Eri valtion viranomaisilla on erilainen tulkinta siitä, kuka on rajatyöntekijä. Esimerkiksi veroviranomaiset ja työvoimaviranomaiset kohtelevat eri tavalla rajatyöntekijää. Tämä aiheuttaa yksittäiselle työntekijälle ongelmia ja paljon paperisotaa, sanoo Karvonen.

Karvosen mielestä Suomen liittyessä EU:n jäseneksi rajatyöntekijöiden sosiaaliturvan järjestäminen on tullut hankalammaksi ja jäykemmäksi, vaikka EU:n yhtenä tavoitteena on työvoiman vapaa ja joustava liikkuminen. Pohjoismaalaisilla on ollut keskenään jo vuodesta 1954 mahdollisuus asua ja työskennellä missä tahansa Pohjoismaassa.

Karvonen toteaa, että ongelmia on muun muassa henkilöillä, jotka ovat lyhytaikaisissa työsuhteissa Suomen ja Ruotsin puolella. Heidän pitää siirtää työttömyysvakuutus jopa päivittäin maasta toiseen. Lisäksi rajatyöntekijät jäävät väliinputoajiksi jäädessään työttömäksi.

(lokakuu 2006)

UKK-puiston metsäverokorvaus alkuperäisenä


Kansanedustaja Tatja Karvonen (kesk.) on eduskunnassa jättänyt valtionvarainministeriölle kirjallisen kysymyksen Urho Kekkosen kansallispuiston metsäverokorvauksen maksamisesta oikeudenmukaisena ja alkuperäisenä Inarin, Savukosken ja Sodankylän kunnille.

Karvonen toteaa, että kansallispuiston tärkein perustamisehto taannoin oli, että kunnat saavat valtiolta vastaavan korvauksen, jonka ne menettävät luonnonsuojelun takia. Asia sovittiin lainmuutoksella luonnonsuojelulakiin niin, että korvaukset maksetaan kunnille alueen metsäveroperusteiden mukaan.

Yhteisöverotuksen käyttöönoton myötä korvaus päätettiin maksaa osana yhteisöverotusta. Yhteisöverojen kuntaosuuksien muuttaminen on kuitenkin vuoden 1999 jälkeen johtanut siihen, että kunnat eivät saa verokorvausta alkuperäisenä.

(tammikuu 2007)

VR tiukempiin suitsiin


Tatja Karvosen (kesk.) mielestä hallituksen päätös sijoittaa ensi vuoden budjettiin 450 000 euroa korvamerkittyä rahaa Kemijärven yöjunaliikenteen jatkolle on poliittinen tahdon ilmaisu, johon myös VR:n tulee sopeutua.

- Hallituksen päätös osoittaa poliittisten päättäjien tahdon jatkaa Kemijärven yöjunaliikennettä. Sama voimakas kanta on tuotava selvästi kuuluviin myös eduskunnassa, kun valtion budjettikirjaa syksyllä käsitellään, sanoo Karvonen.

Karvosen mukaan VR:lle on kerta kaikkiaan saatava selväksi, että yhtiö on valtion omistuksessa. VR:n toimintaa ohjaa eduskunta ja käytännön toimissa liikenneministeriö.

- Liikenneministeriön on ryhdistäydyttävä, ja otettava VR tiukkaan ohjaukseen. Henkilöliikennejohtajien ei tule puuttua demokraattiseen päätöksentekoon. Poliittinen tahto on nyt päätetty. Jatkossa liikenneministeriön ja VR:n tulee käytännössä hoitaa asiat siten, että liikenne Kemijärvelle jatkuu. VR:n tehtävä on lisätä markkinointiponnisteluja koko Lapin rautatieliikenteen lisäämiseksi, eikä vain vetää jarruja päälle.

(elokuu 2006)

Aloite poiki uuden yhteistyöryhmän Rovajärvelle


Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen kehittämistä varten ollaan perustamassa yhteistyöryhmää kansanedustaja Tatja Karvosen (kesk) eduskunta-aloitteen pohjalta.

Ryhmään tulee edustus muun muassa Lapin Liitosta, lähialueen kunnista, maanomistajista, Pyhä-Kallion paliskunnasta ja Metsähallituksesta.

Ryhmän tehtävän on alueen maankäytön kehittäminen, yhteistyöverkoston luominen sekä tiedonvaihdon lisääminen eri osapuolten kesken.

Karvosen mukaan Rovajärven ampuma-alueen monikäyttö ei ole toteutunut riittävän hyvin. Etenkin alueen maanomistajat ovat kokeneet, ettei heitä ole riittävästi huomioitu alueen käytössä.

Rovajärven ampuma-alue on valtakunnallisesti kehitettävä ampuma- ja harjoitusalue. Sen pinta-ala on noin 1100 neliökilometriä. Puolustusvoimat käyttää aluetta noin 200 vuorokautena vuodessa. Ammuntojen aikana alueen muu käyttö on kokonaan tai osittain rajoitettu.

(elokuu 2006)

Makuuvaunuliikenteessä ei varaa taukoon


Tatja Karvosen mielestä Kemijärven makuuvaunuliikenteessä ei ole varaa vuoden taukoon. Karvosen mukaan on heti selvitettävä, eikö markkinoilta todellakaan löydy kahta aggregaattivaunua nopeammalla tahdilla kuin VR on ilmoittanut.

- Mikäli aggregaattivaunuja ei saada syksyllä Kemijärven liikenteeseen, niin sitten makuuvaunuliikennettä tulee jatkaa entisellä kalustolla, toteaa Karvonen.

Karvosen mielestä vuoden tauko makuuvaunuliikenteessä saattaa romuttaa koko asian, koska ihmiset tottuvat käyttämään muita kulkuvälineitä ja muita reittejä. Karvosen mukaan tauolla olisi todella huono vaikutus Itä-Lapin alueen matkailun ja muun elinkeinoelämän kehittämiseen.

- Maakunnan yhteinen tahto on, että makuuvaunuliikennettä jatketaan ilman taukoa. Tämä tahto ilmaistiin Kemijärven junakapinatilaisuudessa monella suulla. Ei ole oikein, että seuraavalla viikolla tehdään päätöksiä, jotka romuttavat yhteisen tahdon.

(heinäkuu 2006)

Koululaisille lisää kesätoimintaa


Tatja Karvosen mielestä kesälomalla olevien koululaisten kesätoimintaa tulee laajentaa siten, että siitä pääsevät osalliseksi kaikki koululaiset.

- Mitä vanhempi koululainen on, sitä todennäköisemmin hän on kesällä vähintään kolme viikkoa kotona ilman aikuisen läsnäoloa, sanoo Karvonen.

Karvosen mukaan koululaisten kesälomanviettoa tulisi selvittää valtakunnallisesti, koska on olemassa varsin vähän tutkittua tietoa siitä, miten lapset kesänsä viettävät.

- Lapsille ja nuorille suunnattua leiritoimintaa, liikunta- ja kulttuuritarjontaa on kyettävä lisäämään, jotta lapsilla olisi myös kesällä järkevää tekemistä, eivätkä he kokisi yksinäisyyttä.

Karvonen myöntää, että lapsiperheiden kesälomia ei parhaalla tahdollakaan kyetä sovittamaan lasten tarpeisiin. Siksi hän toivoo lapsiperheiden työaikaan entistä enemmän joustoa.

(heinäkuu 2006)

Ympäristöjärjestöt katkaisemassa puujalkaa


Tatja Karvonen sanoo ympäristöjärjestöjen olevan katkaisemassa Suomen elinkeinoelämälle erittäin merkityksellistä puujalkaa. Karvosen mielestä ympäristöjärjestöjen kasvavat suojeluvaatimukset ovat vakava uhka metsä- ja sahateollisuudelle etenkin Lapissa.

- Metsärauha kesti Lapissa vain pari kuukautta. Nyt Suomen luonnonsuojeluliitto ja Greenpeace ovat nimenneet kahdeksan uutta suojeltavaa aluetta Metsä-Lapin alueelta. Kittilän, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kuntien alueelta nimetyt suojelukohteet ovat suuria, sillä kohteiden yhteispinta-ala on 101 000 hehtaaria, sanoo Karvonen.

Karvosen mielestä järjestöjen uusin vaatimus on kohtuuton, koska Metsä-Lapin metsistä 40 prosenttia on lakisääteisesti suojeltu. Eräillä alueilla suojelu on 100-prosenttista.

Karvonen vastustaa ympäristönsuojelujärjestöjen esittämiä uusia suojeluvaatimuksia.

- Yksityismetsien puun tarjonnalla ei voida korvata hakkuuvajetta, joka syntyy Metsähallituksen omistamilla mailla.

- Kohtuuttomille suojeluvaatimuksille on sanottava, että kiitos ei. Lapista ei saa tulla suojelureservaattia, vaan myös täällä pitää pystyä vapaasti harjoittamaan erilaista elinkeinotoimintaa.

(kesäkuu 2006)

Hyödyntämätön energia käyttöön


Tatja Karvosen mielestä maastamme löytyy vielä paljon hyödyntämätöntä energiaa. Suomessa piti vuoteen 2005 mennessä kierrättää yhdyskuntajätteestä 70 prosenttia, mutta kierrätysaste jäi alle 40 prosentin.

- Suomessa ei ole vielä oikein onnistuttu jätteen energiakäytön edistämisessä riittävästi. Onnistuneella jätepolitiikalla olisimme nyt tilanteessa, jossa noin miljoona tonnia pääasiassa puuperäisestä jätteestä eli pakkauspaperista ja kartongista ohjautuisi energiantuotantoon.

- Olemme hullunkurisessa tilanteessa - päästökaupan vuoksi voimayhtiöillä näyttää olevan varaa maksaa sellu- ja paperipuusta enemmän kuin metsäyhtiöillä - ja todellakin samaan aikaan kaatopaikoille viedään tonneittain paperia, joka kelpaisi poltettavaksi, sanoo Karvonen. Karvonen toteaa, että jätteiden hyötykäytölle löytyy Suomessa osaamista ja tekniikkaa. Etenkin ympäristöjärjestöjen vastustus on Karvosen mukaan vaikeuttanut jätteenpolttolaitosten perustamista.

- Asiallisen tiedottamisen myötä asukkaat ovat kuitenkin vakuuttuneet jätteenpolttolaitosten olevan turvallisia ja tuottavan ympäristöystävällistä energiaa.

Karvonen löytää mahdollisuuksia lisätä puun käyttöä energianlähteenä. Usein energiapuun korjaaminen pystytään myös yhdistämään metsien hoitotoimenpiteisiin.

Karvonen haluaa myös vesivoiman lisähyödyntämistä.

- Hillitsemällä tulvavesien pääsyä jokiuomiin valuma-alueille, parantamalla järvien säännöstelykäytäntöä sekä rakentamalla varastoaltaita voidaan voimalaitosten ohijuoksutuksia välttää, ja ottaa energia talteen. On arvioitu, että näillä ratkaisuilla saataisiin vuodessa 0,75 teravattituntia. Tämä tarkoittaa 40 000 omakotiasujan vuosittaista energiantarvetta, huomauttaa Karvonen.

Karvosen mukaan on selvitettävä, mitkä tulvasuojelulliset toimenpiteet voidaan tehdä Lapissa voimassa olevan vesilain puitteissa. - Meillä on tarvetta tällaisiin tulvansuojelutoimenpiteisiin, kuten vuodentakainen kevät karulla tavalla Lapissa osoitti.

(kesäkuu 2006)

Opintotuki paranee toisella asteella


Kansanedustaja Tatja Karvonen toteaa toisen asteen opiskelijoiden opintotuen paranevan, kun opintotukilaki muuttuu marraskuun alussa.

Karvosen mukaan toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajaan tulee 15 prosentin korotus. Opiskelijalla on oikeus täysimääräiseen opintorahaan ja asumislisään, jos vanhempien puhtaat ansio- ja pääomatulot eivät ylitä 31 400 euroa kuukaudessa.

- Uudistus parantaa itsenäisesti asuvien alle 17-vuotiaiden asumislisää sekä itsenäisesti asuvien 17-vuotiaiden opintorahaa ja asumislisää. Laki korottaa myös vanhempien luona asuvien 17-19-vuotiaiden opintorahaa. Lisäksi korotus tulee itsenäisesti asuvien 18-19-vuotiaiden opintorahaan. Lakimuutos korjaa siis kaikkein heikoimmassa asemassa olevien opiskelijoiden taloudellista asemaa, sanoo Karvonen.

Karvonen toteaa, että vanhempien tulotaulukoita on korjattu viimeksi vuonna 1993.

- Yli 12 vuoden epäkohta on nyt korjaantumassa.

(huhtikuu 2006)

Hoitajien mielenilmaisu paikallaan


Kansanedustaja Tatja Karvonen pitää Rovaniemen hoitohenkilökunnan järjestämää mielenilmaisua oikeana ja ymmärrettävänä.

- Hoitohenkilökunta elää valtavassa kiireessä ja kovan työpaineen alla. Sairauspoissaolot ja uupumus ovat lisääntyneet. Henkilökuntaa on liian vähän ja sijaisia on vaikea saada. Ei ole ollenkaan ihme, että heidän mittansa on nyt täyttynyt, sanoo Karvonen.

Karvonen toivoo, että Rovaniemen kaupungin palkankorostusvarasta merkittävä osuus pystyttäisiin ohjaamaan terveyden- ja vanhustenhuoltoon. Erityisesti Karvonen toivoo, että määräaikaisia työsuhteita kyettäisiin vakinaistamaan. Karvosen mukaan nyt tulee selvittää kaupungin työntekijöiden palkkoja kokonaisuutena ja tarkastella työn vaativuutta. Suoritusportaan ammattilaisten äänen pitää Karvosen mielestä kuulua paremmin kaupungin palveluja kehitettäessä.

- Asioita täytyy pystyä tarkastelemaan kokonaisuutena. Pelisilmä on pettänyt, kun neljän kuukauden kuluttua kuntien yhdistymisestä nostetaan esille tällaisia asioita. Peli pitää nyt viheltää poikki, ja keskittyä kuntalaisten palveluiden parantamiseen.

Myös Rovaniemen kaupunginvaltuutettuna toimiva Karvonen tapasi torstaina Tehy:n ja Superin edustajia ja oli mukana hoitajien mielenilmaisussa.

(huhtikuu 2006)