Lapsiperheille tukea ja täsmätoimia


Kansanedustaja Tatja Karvonen vaatii lapsiperheiden tukitoimien lisäämistä myös tulevalla vaalikaudella.

- Nykyinen Vanhasen hallitus on korottanut lapsilisiä, kotihoidontukea ja yksityisen hoidon lisiä sekä tehnyt monia muita uudistuksia. Tulevalla vaalikaudella uudistuslinjaa on jatkettava, Karvonen sanoo.

Karvosen mukaan pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja on hilattava vähintään työttömän peruspäivärahan tasolle. Nyt pienimmät äitiyspäivärahat jäävät 380 euroon kuussa.

Karvosen mielestä keskeistä on edelleen korottaa lapsilisiä, ja valmistautua ulottamaan lapsilisä siihen saakka, kunnes nuori täyttää 18 vuotta.

- Lapsen kulutustaso on 16-18-vuotiaalla suurimmillaan, ja silloin nuori aloittaa peruskoulun jälkeiset opinnot.

Karvosen mukaan lapsilisien korottamisen rinnalle tarvitaan täsmätoimia pahimmassa ahdingossa oleville perheille.

- Yksinhuoltajan 36,60 euron korotus lapsilisän päälle ei riitä edes kuukauden vaippoihin, päivähoitomaksuista puhumattakaan. Lisäksi huoltaja menettää korotuksen, jos uusi avokumppani muuttaa samaan talouteen. Uudella kumppanilla ei kuitenkaan ole elatusvastuuta lapseen, Karvonen mainitsee muistuttaen, että yhden vanhemman lapsiperheiden osuus kaikista on noin viidennes.

(13.3.2007)

Karvonen odotti kovempaa puuttumista homekouluihin


Kansanedustaja Tatja Karvonen on tyytymätön opetusministeri Antti Kalliomäen vastaukseen koulujen kosteus- ja homeongelmista.

Karvonen pitää lasten ja henkilökunnan oikeutta turvalliseen ja terveellisen kouluympäristöön niin tärkeänä, että hän olisi odottanut ministeriöltä jämäkämpiä toimenpiteitä tilanteessa, jossa uusia homeongelmia nousee esiin tämän tästä.

Karvosen kirjalliseen kysymykseen vastannut Kalliomäki toteaa, että peruskouluissa on selkeästi enemmän huoltovirheitä, maakosteudesta ja alapohjan ongelmista johtuvia vaurioita kuin lukioissa ja muissa oppilaitoksissa.

Kalliomäki sanoo rakentamista koskevien yleisten säädösten sisältävän monia sellaisia määräyksiä, jotka asettavat terveelliselle opiskeluympäristölle yksityiskohtaisia laatuvaatimuksia.

- Opetusministeriön ja opetushallituksen tulosopimuksessa vuosille 2007-2009 on sovittu 245 000 euron määrärahasta kosteusvaurioituneiden koulurakennustyyppien kunnossapito-ohjelmiin, Kalliomäki kirjoittaa ja korostaa opetuksen järjestäjän vastuuta turvallisesta opiskeluympäristöstä.

Karvonen sanoo ymmärtävänsä, että yksittäinen ministeri ei voi yhtäkkiä kaivaa rahaa, jolla isoa ongelmaa alettaisiin korjata välittömästi.

- Kuitenkin olisi tarvittu kovempaa puuttumista, vähintään selvitysmies. Ministeriöltä sopii odottaa myös kunnille selvää ohjeistusta kosteus- ja homeongelmien hoidosta ja selkänojaa sille, että asiat tulevat myös kuntoon.

Karvosen mukaan useissa kouluissa on kosteus- ja homevaurioiden lisäksi ongelmana se, että luokkahuoneisiin ei tule hallitusti lainkaan raikasta tuloilmaa.

- Homekoulut kuuluvat ilman muuta uuden eduskunnan työlistalla kärkipäähän, Karvonen linjaa.

(8.3.2007)

Perusturvauudistus jäänyt sivuraiteelle


Kansanedustaja Tatja Karvosen mielestä perusturvauudistus on jäänyt vaalikeskustelun sivuraiteelle, vaikka ennen vaalikampanjaa siitä puhuttiin paljon.

- Ihmisiä eivät varmasti ilahduta puoluejohtajien illasta toiseen jatkuvat puheet jaettavien miljardien määrästä. Heitä kiinnostaa oma ja läheistensä hyvinvointi, Karvonen sanoo.

Karvosen mukaan perusturvauudistuksella on luotava yhtenäinen perustulojärjestelmä. Kyse on hänen mukaansa laajasta uudistuksesta, joka edellyttää ensi vaalikauden aikana lukuisia kokeiluja.

- Kokeilu on aloitettava niistä ryhmistä, jotka ovat tällä hetkellä pahiten kannustinloukuissa, kuten yksinhuoltajaperheet. Lisäksi järjestelmää voidaan kokeilla ryhmissä, jotka eivät vaikuta merkittävästi työnteon kannustimiin. Tällaisia ovat esimerkiksi eläkeläiset ja vajaakuntoiset.

Karvosen mielestä pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat on nostettava työttömän peruspäivärahan tasolle. Samalla työttömän vähimmäispäivärahaa on korotettava.

(6.3.2007)

Matalapalkkatukea myös nuorille


Kansanedustaja Tatja Karvonen haluaa laajentaa matalapalkkatuen alle 26-vuotiaisiin nuoriin, koska se vähentäisi nuorten syrjäytymistä.

- Yhdenkin nuoren syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle ajan oloon satojatuhansia euroja. Matalapalkkatuki on yksi keino, jolla nuorten työnsaanti varmistetaan. Etenkin nuorten miesten kohdalla aikuiskoulutuksella ei ole onnistuttu sitomaan kaikkia työelämään, Karvonen sanoo.

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Pasi Holmin kirjoittaman raportin mukaan nuorten matalapalkkatuki toisi alle 26-vuotiaille nuorille 2000-3000 uutta työpaikkaa. Lisäksi 4000-6000 nykyisin osa-aikaista työtä tekevää nuorta saisi kokoaikaisen työsuhteen.

Matalapalkkatuki on ollut käytössä yli 53-vuotiailla vuoden ajan. Työnantajat ovat maksaneet työntekijöihin liittyviä työnantajamaksuja normaalia vähemmän, mikäli heillä on ollut palveluksessaan 900-2000 euroa kuussa ansaitsevia yli 53-vuotiaita työntekijöitä.

Karvosen mukaan tuen laajennus toisi helpotusta nuorille naisille, koska alle 2000 euroa kuussa ansaitsevista kaksi kolmasosaa on naisia.

(28.2. 2007)

Veteraanikuntoutusta tarkennetaan


Rintamaveteraanien kuntoutuksen käsitettä ja veteraanipalvelujen painopistettä tarkennetaan vielä tämän vuoden aikana. Tämä ilmenee peruspalveluministeri Liisa Hyssälän vastauksesta kansanedustaja Tatja Karvosen tekemään kysymykseen rintamaveteraanien kuntoutuksen tilasta.

Vastauksessaan Karvoselle Hyssälä korostaa kuntoutuksessa kiinteää yhteistoimintaa kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hän vaatii myös toimintatapojen uudistamista.

Veteraanien iän karttuessa veteraanien itsensä arvostaman laitoskuntoutuksen rinnalle ovat nousseet päivä- ja muu avokuntoutus. Hyssälän mukaan kuntien on tarjottava rintamaveteraaneille mahdollisuus vuosittaiseen kuntoutukseen, jonka tulee perustua yksilölliseen kuntoutustarpeen arviointiin.

Veteraanikuntoutuksen ongelma on, että keski-iältään 86-vuotiaat veteraanit peruuttavat ja keskeyttävät entistä enemmän kuntoutusjaksoja, joskus myös kotona olevan puolison kunnon heikentymisen seurauksena.

Tatja Karvonen on tehnyt eduskunnassa myös toimenpidealoitteen, jossa vaaditaan rintamaveteraanin aviopuolisolle oikeutta avo- ja päiväkuntoutukseen. Nykyisen lain mukaan veteraanin puoliso voi osallistua laitoskuntoutukseen, mutta päivä-, koti ja muuhun avokuntoutukseen aviopuolisolla ei ole oikeutta.

(26.2.2007)

Palkkojen tasa-arvo yhteinen asia


Kansanedustaja ja Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja Tatja Karvonen vaatii myös Elinkeinoelämän Keskusliittoa ottamaan tosissaan miesten ja naisten välisten palkkaerojen kaventamisen.

Karvonen kummastelee EK:n johtajan Seppo Riskin näkemystä, jonka mukaan on turha toivoa miesten tinkivän tippaakaan omasta palkkakehityksestään samapalkkaisuuden edistämiseksi.

- Samapalkkaisuudessa on kyse kymmenien vuosien kuluessa syntyneen vääryyden korjaamisesta. Se pitää nähdä yhteisenä asiana, joka hoidetaan kuntoon yhdessä, Karvonen sanoo.

Karvonen ihmettelee myös EK:n teettämää tutkimusta, jonka mukaan naisen euro on euro eikä 80 senttiä.

- Olen iloinen, jos Suomesta löytyy paljon yrityksiä, joissa palkkojen tasa-arvo on oikeasti totta. Useimmat muut tutkimukset kertovat kuitenkin aivan muuta.

Karvonen epäilee, tajutaanko kaikissa keskusjärjestöissä vieläkään, millaisessa arjessa lukemattomat suomalaisnaiset elävät.

- Ei näköjään riitä, että synnytysiässä olevia naisia piinataan epätoivotuilla pätkätöillä, vaan myös noin viisikymppisten ja sitä vanhempien ikäsyrjinnällä järjestetään tulevaisuuteen lisää ongelmia.

- Haluaako Suomi tosiaan luoda kymmenien tuhansien naisten joukon, joka joutuu kituuttamaan elämänsä ehtoon pienellä eläkkeellä vain siksi, ettei työelamä antanut heille vanhempana arvoa? Minusta se on hyvin epäoikeudenmukaista, Karvonen sanoo.

(26.2. 2007)

Vanhustenhoito ei ole hanttityötä


Kansanedustaja Tatja Karvonen on tyrmistynyt valtiovarainministeriön selvitysmiehen Pentti Puoskarin ja ministeri Eero Heinäluoman vanhustenhoitoa koskevista lausunnoista. Puoskari ja Heinäluoma suunnittelevat Perloksilta työttömiksi jääneille henkilöille uraa vanhainkodeissa.

- Heidän mielestään vanhuksia kykenee hoitamaan kuka hyvänsä työpaikkansa menettänyt henkilö. He eivät ole ollenkaan miettineet, että suomalaiset hoitajat ovat ammattitaitoista ja osaavaa väkeä. Kaikista ei yksinkertaisesti ole siihen tehtävään, Karvonen sanoo.

Karvosen mielestä valtiovarainministeriön kannattaa keskittyä hoitamaan rahaa vanhusten hoitoon ja hoitajien palkkaukseen.

- Suomessa koulutetaan hyviä ja ammattitaitoisia hoitajia, mutta he hakeutuvat ulkomaille ja muille aloille, kun palkat ovat surkeat, työajat aivan mahdottomia, työ raskasta ja kiire kova.

(22.2.2007)

Terveysliikunta aina vain tärkeämpää


Kansanedustaja Tatja Karvonen haluaa terveysliikunnan ja normaalin arkiliikunnan nousuun.

Tuore tutkimus arvioi liian vähäisen liikunnan maksavan Suomelle 300-400 miljoonan euroa vuosittain. Puolet kustannuksista johtuu sairauspoissaoloista ja työn tuottavuuden heikkenemisestä.

UKK-instituutin toteuttamasta tutkimuskatsauksesta käy ilme, että vaikka työikäisen väestön vapaa-ajan liikuntaharrastus on hieman lisääntynyt viime vuosikymmeninä, noin kolmannes liikkuu yhä terveytensä kannalta riittämättömästi.

- Vähiten liikkuvat 35-54-vuotiaat miehet. Lasten liikkuminen urheiluseuroissa ja muutenkin putoaa selvästi 12 ikävuoden jälkeen, Karvonen mainitsee kipukohtia.

Karvonen esittää tilanteeseen ratkaisuna liikunnan rahoituksen lisäämistä sekä terveysliikunnan huomioimista laajemmin päätöksenteossa.

- Liikunta pitäisi nähdä peruspalveluna, joka on väestön ikääntyessä entistäkin tärkeämpi. Siitä säästäminen on tulevaisuudesta säästämistä, Karvonen kiteyttää.

Karvosen mukaan suomalaisten asenne terveysliikuntaan on hyvä, sillä enemmän kuin yhdeksän kymmenestä käyttäisi veikkausvoittovaroja nykyistä enemmän kuntoliikuntaan.

- Usein pienin satsauksin syntyvät lähiliikuntapaikat ja kaiken kansan käyttöä palvelevat urheilutilat ovat tätä päivää, monumentit toivon mukaan historiaa.

(17.2.2007)

Karvonen kysyy koulujen sisäilmasta


Kansanedustaja Tatja Karvonen vaatii, että kouluissa on toteutettava sisäilmamittaukset, jos on pienintäkään syytä epäillä huonoa ilmanlaatua. Sodankylän Kitisenrannan koulussa koulun oppilaista osa on keskeyttänyt koulutyön homeongelmien vuoksi.

Karvonen teki tiistaina eduskunnassa asiasta kirjallisen kysymyksen opetusministeri Antti Kalliomäelle.

- Kosteusvauriot, riittämätön ilmanvaihto ja huono sisäilman laatu ovat ongelmia useissa kouluissa, vaikka pitäisi olla selvää, että lasten ja henkilökunnan terveyttä ei voi vaarantaa missään tilanteessa, Karvonen sanoo.

Karvonen epäilee koulujen ilmanlaadussa olevan ongelmia enemmänkin, mutta niihin ei uskalleta puuttua, koska usein pelätään koulun lakkauttamista tai siirtoa väliaikaisiin tiloihin.

- Lasten ja henkilökunnan terveys ei voi olla rahakysymys.

Karvonen muistuttaa, että oppilaitosten perustamiskustannuksiin on tämän vuoden budjetissa 48 miljoonan euron määräraha.

- Tätä rahaa voidaan käyttää myös koulujen korjauksiin.

(13.2.2007)

STT: Tiukka kilpailu Lapissa


Suomen Tietotoimisto ennakoi ehdokkaiden tiukan keskinäisen kilpailun tuntuvan Lapin vaaliasetelmissa.

STT kirjoittaa vaalijutussaan, että Paavo Väyrysen ilmaantuminen entiselle apajilleen voi tehdä naapurikunnassa Torniossa asuvan ministerin Hannes Mannisen asetelmat vaikeiksi.

STT arvioi, että Keskustan istuvista kansanedustajista Tatja Karvosen ja Simo Rundgrenin on helpompi säilyttää paikkansa.

”Liikkuviksi osiksi” STT listaa myös Hannu Takkulan yli 10 000 äänen perinnön. Jari Vilénin 6 300 äänelle löytyisi STT:n mukaan muitakin ottajia kuin kokoomus, koska Vihreiden kanssa vaaliliitossa olevalta kokoomukselta puuttuu valovoimainen seuraajaehdokas.

STT arvioi, että jos kokoomuksen ote kirpoaa, paikka saattaa livetä keskustalle.

SDP:n Maija Raskin sekä Vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilän ja Markus Mustajärvi STT ennakoi olevan omissa puolueissaan vahvoilla.

(3.2. 2007)

Veteraanien kuntoutus tasapuoliseksi


Kansanedustaja Tatja Karvonen haluaa laajentaa rintamaveteraanien aviopuolisoiden kuntoutuksen koskemaan myös avo- ja päiväkuntoutusta. Tällä hetkellä veteraanin puoliso on oikeutettu vain laitoskuntoutukseen.

- Samoin kuin rintamaveteraanien kohdalla, osa veteraanien aviopuolisoista on jo niin huonokuntoisia, etteivät he jaksa lähteä laitoskuntoutukseen. Ilman avo- ja päiväkuntoutusta valtioneuvoston veteraanipoliittiset linjaukset toteutuvat huonosti, sanoo Karvonen, joka on jättänyt asiasta hallitukselle toimenpidealoitteen.

Karvonen on tehnyt eduskunnassa myös kirjallisen kysymyksen rintamaveteraanien kuntoutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä. Hän on huolissaan siitä, että veteraanien kuntoutusrahoja palautettiin Valtionkonttoriin vuonna 2005 yli 1,5 miljoonaa euroa.

- Joissakin kunnissa rahoja on palautettu kymmeniätuhansia euroja. Useissa kunnissa toimii veteraanien kuntoutusasioiden vastuuhenkilö. Näissä kunnissa kuntoutusrahat käytetään täysimääräisenä.

Karvonen puuttuu kirjallisessa kysymyksessään muutamissa tapauksissa ilmenneisiin ongelmiin veteraanien kuntoutusten matkakustannuksista. Kansaneläkelaitos on korvannut matkoja vain lähimpään kuntoutuslaitokseen, ei välttämättä sopivimpaan.

(1.2.2007)

Työttömien terveydenhuollossa kipukohtia


Keskustanaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tatja Karvonen on huolissaan OECD:n tekemästä kansainvälisestä vertailusta, jonka mukaan potilaan tulotaso vaikuttaa Suomessa lääkärissä käyntiin enemmän kuin useimmissa muissa läntisissä teollisuusmaissa.

- Tähän vaikuttaa osaltaan lääkäri- ja hoitajapula. Terveyskeskuksiin on vaikea päästä. Varakkaammat ihmiset turvautuvat yksityisiin palveluihin, sanoo Karvonen.

Karvosen mukaan yksi terveydenhuollon kipeimmistä ongelmista on työttömien ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon tehostaminen.

- Viime vuonna pitkäaikaistyöttömien työkykyä ylläpitäviin terveystarkastuksiin varattiin rahaa miljoona euroa ja tälle vuodelle raha on lisätty 1,5 miljoonaan euroon. Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut kuntia tehostamaan pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltoa yhteistoiminnassa työvoiman palvelukeskusten kanssa.

Karvosen mukaan joissakin kunnissa toiminta on käynnistynyt hyvin, mutta osassa kunnissa ei ollenkaan.

Karvonen toteaa, että työttömät ovat tyypillisiä terveyspalvelujen alikäyttäjiä, joilla on paljon terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia.

- Tämä vaatii terveydenhuollon eri palveluja ja aktiivista seurantaa. Nykyiset seurantajärjestelmät ovat näiltä osin puutteellisia.

(28.1. 2007)

"Opettajien lomautus voi viedä valtionavut"


Opettajien lomautukset voivat johtaa valtioapujen takaisinperintään. Näin toteaa opetusministeri Antti Kalliomäki (sd.) vastatessaan kansanedustaja Tatja Karvosen (kesk.) kirjalliseen kysymykseen.

Kalliomäen mukaan oppilaiden perusoikeuksista opetukseen ja turvalliseen opiskeluympäristöön ei voida poiketa lomautustilanteessakaan.

– Perusopetuksen järjestäminen kuuluu kunnan velvoitteisiin. Opetusministeriö voi puuttua asiaan vasta sitten, kun lääninhallitus tehdyn kantelun perusteella toteaa, etteivät oppilaiden oikeudet ole toteutuneet, Kalliomäki toteaa.

Kalliomäen mukaan opetuksen järjestäjällä pitää kaikissa olosuhteissa ja tilanteissa olla opetuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia.

Karvonen pitää kestämättömänä, että ainakin 14 kunnassa ollaan suunnittelemassa opettajien lomautuksia. Muutamissa kunnissa asiasta on jo päätetty.

(tammikuu 2007)

Realistinen vihreys kunniaan


Keskustanaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tatja Karvonen vaatii realistista vihreyttä ympäristöministeriöön.

- Ympäristöministeri on viimeiset neljä vuotta ollut RKP:sta ja Lipposen kahdessa hallituksessa vuoden taukoa lukuunottamatta vihreillä. Pestiä on hoidettu ideologisista ja suojeluun keskittyvistä lähtökohdista käytännön ympäristöpolitiikan jäädessä vähemmälle. Jatkossa ympäristöministerille täytyy antaa painava salkku, ja myös rahaa käytännön ympäristötyöhön on lisättävä, Karvonen vaatii.

Karvosen mukaan energiapolitiikkaa tulee hoitaa yhä enemmän ilmastopolitiikan ehdoilla. Tämä tarkoittaa Karvosen mielestä bioenergian hyödyntämisen rajua lisäystä, vesi- ja tuulivoiman lisärakentamista, metsähakkeen käytön tuplausta, peltoenergiantuotannon lisäystä sekä muun uusiutuvan energian käytön nopeaa kasvattamista.

Karvonen pitää hyvänä avauksena hallituksen esitystä biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nostamista asteittain siten, että se on vuonna 2010 5,75 prosenttia.

Arjen ympäristösuojelusta ja -hoidosta Karvonen mainitsee järvien hoidon tehostamisen, kotitalouksien tukemisen lisäämisen lämmityksen siirtämisessä ympäristöystävällisempään suuntaan sekä autoilun verotuksen uudistamisen.

- Autoveroa tulee keventää siten, että se mahdollistaa ekologisesti ja teknisesti parempien automallien hankinnan. Dieselvero on poistettava kokonaan.

(tammikuu 2007)

"Uuden sukupolven vaikuttaja"


Tatja Karvonen oli ylivoimaisesti suosituin poliitikko sanomalehti Lapin Kansan lukijoilleen järjestämässä kilpailussa, jossa etsittiin Vuoden lappilaista.

19 ääntä saanut Karvonen sijoittui jaetulle neljännelle sijalle. Perusteluissa häntä kiiteltiin muun muassa nykyaikaiseksi, uuden sukupolven lappilaiseksi vaikuttajaksi.

Vuoden lappilaiseksi nousi äänivyöryllä euroviisuvoittaja Lordin keulahahmo Mr. Lordi eli Tomi Putaansuu, joka sai huikeat 230 ääntä. Antti Tuisku oli toinen 24 äänellä.

(tammikuu 2007)

Vuorotteluvapaa vakinaistettava


Tatja Karvosen mielestä vuorotteluvapaa on parhaita keinoja kohentaa työssä jaksamista. Hän on jättänyt eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa hän ehdottaa hallituksen ryhtyvän toimiin vuorotteluvapaan vakinaistamiseksi.

Karvosen mukaan vuorotteluvapaajärjestelmä on osoittautunut toimivaksi kymmenen vuoden kokeilussa.

- Palaute sitä kokeilleilta on ollut mykistävän myönteistä. Vuorotteluvapaalla on aikaa ajatella, aikaa perheen ja läheisten hoitoon, opiskeluun ja itsensä kehittämiseen, ylipäätään akkujen lataamisen.

Karvosen mukaan viime vuoden loppupuolella julkaistusta työterveyslaitoksen tutkimuksesta kävi ilmi, että työntekijöistä 41 prosenttia tuntee laiminlyövänsä perhettään työn vuoksi. Alle kouluikäisten lasten äideistä näin tuntee 58 prosenttia ja isistä lähes puolet.

- Työssä jaksaminen on kaikkien etu, myös työnantajan, Karvonen huomauttaa.

(tammikuu 2007)

Karvonen ei hyväksy opettajien lomautuksia


Kansanedustaja Tatja Karvonen ei hyväksy opettajien lomautuksia. Ainakin 14 kunnassa ollaan suunnittelemassa lomautuksia. Muutamassa kunnassa päätökset on jo tehty. Lapissa Keminmaan kunta on päättänyt opettajien lomautuksista.

- Mikäli opettajat ovat lomautettuna, oppilailla ei ole mahdollisuuksia saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä oppilaanohjausta, eikä opetukseen osallistuvan oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön kyetä takaamaan, sanoo Karvonen eduskunnassa jättämässään kirjallisessa kysymyksessä.

Karvosen mukaan suurin opettajien lomautusaalto koettiin vuonna 1998. Silloin 47 kuntaa esitti lomautusuhkauksen, mutta neuvotteluiden jälkeen suurin osa kunnista perui lomautukset. Tämän jälkeen lainsäädäntöä on muutettu siten, että laki edellyttää oppilaille opetussuunnitelman mukaista opetusta kaikkina työpäivinä.

- Lisäksi perusopetuslaissa todetaan, että opetukseen osallistuvilla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, Karvonen muistuttaa.

(tammikuu 2007)

Harjoituskoulujen kohtalo ratkaisuun heti eikä vaalien jälkeen


Harjoittelukoulujen kohtalo olisi pitänyt ratkaista tämän hallituksen aikana. Kansanedustaja Tatja Karvonen (kesk.) pahoittelee opetusministeriön päätöstä jatkaa opettajankoulutukseen liittyvien harjoittelukoulujen selvitystyötä helmikuulle. Alun perin asiaan piti tulla ratkaisu vuoden loppuun mennessä.

Selvitysmiesten tehtävänä on muun muassa pohtia harjoittelun toteuttamista kunnan kouluissa, ostopalveluna tai yhteistyössä valtion ja kuntien kanssa.

- Mikäli työryhmä olisi pysynyt alkuperäisessä aikataulussaan, asia olisi saatu ratkaistua tällä hallituskaudella tai viimeistään hallitusneuvottelujen aikana, Karvonen arvioi. Kahden kuukauden lisäaika tässä vaiheessa venyttää ratkaisua hänen mukaansa ainakin puoli vuotta.

Karvosen mielestä harjoittelukoulut on jatkossakin säilyttävä valtiolla. Kunnille ei saa enää sälyttää uusia tehtäviä.

- Tulevaisuudessakin pitää huolehtia, että kaikki harjoittelukoulut säilyvät valtion kouluina. Näin voidaan pitkäjänteisesti kehittää opettajankoulutusta yhdessä kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa, itse opettajana toiminut Karvonen sanoo.

(tammikuu 2007)

Nuorisotyön rapauttaminen käy kalliiksi


Lapin läänin nuorisoasian neuvoston uusi puheenjohtaja, kansanedustaja Tatja Karvonen on huolissaan nuorisotyön tulevaisuudesta pohjoisessa.

Karvosen mukaan nuorisotyöntekijöiden määrä on maakunnassa vähentynyt, tai työntekijöitä on siirtynyt muille kunnan toimialoille yli 20 henkilötyövuoden verran neljän vuoden aikana.

– Se on suuri määrä. Ajatelkaa, millaisen työpanoksen 20 henkilöä pystyy nuorisotyöhön antamaa vuoden aikana?, Karvonen huomautti puhuessaan Lapin nuorisotyöpalkinnon jakotilaisuudessa.

– Samaan aikaan kuntien nuorisoyhdistystoiminnan avustamiseen käytetty raha on vähentynyt 36 prosenttia vuoteen 2002 verrattuna ja peräti 56 prosenttia vuoteen 1999 verrattuna.

– Kuntien nuorisotyötä ei saa rapauttaa. Nuorisotyöstä vastaavien on nyt oltava erityisen tarkkana, ettei kunta- ja palvelurakenneuudistuksen varjolla ruveta edelleen vähentämään nuorisotyön voimavaroja. Nuorisotyön budjetit ovat kuitenkin vain pieniä hitusia kuntien kukkaroissa, Karvonen sanoi.

Karvonen korostaa ennaltaehkäisevää työtä nuorten parissa. Yhden syrjäytyneen nuoren elämänkaari maksaa yhteiskunnalle satoja tuhansia euroja.

(tammikuu 2007)